Alempi tieverkko on huoltovarmuuden heikoin lenkki
Huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa vähän liikennöidyillä väylillä samaan aikaan kun raskaan liikenteen määrä samoilla teillä kasvaa. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. Sen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2025 huonokuntoisen vähäliikenteisen tieverkon määrä nousee Suomessa 6 400 kilometristä 9 000 kilometriin.
Pääteissäkin on parannettavaa
Myös valtakunnan avainväylien tienpidon rahoituksen suhteen on parannettavaa, sillä maassa on 1000 kaistakilometriä huonopintaisia pääteitä. Niiden tienpidon rahoitus on kuitenkin kehittynyt kohtuullisen hyvin. Tulevaisuudesta ei ole takeita.
Teiden rasitus lisääntynyt
Tilanne on huolestuttava, sillä irtautuminen venäläisestä puusta, lähes 10 miljoonaa kuutiometriä, josta 2 milj. m3 energiapuuta lisää rasitusta kotimaan teillä. Turpeen alasajo myös lisää merkittävästi kotimaisen puun kysyntää ja alemman tieverkon rasitusta. Koneiden ja autojen kustannustaso karkaa kohonneiden käyttökustannusten ja yhä heikkenevän alemman tieverkon takia. Tieverkon tilannetta heikentää lisäksi se, että siltojen kunto ja kantavuus myös heikkenee ja aiheuttaa siten turhia lisäkilometrejä ja lisäkustannuksia kiertoteiden takia. Painorajoitteisten siltojen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Huoltovarmuus uhattuna
Puumäärien kasvun, yksikkökustannusten nousun ja heikkenevän tieverkoston yhteisvaikutus on erittäin suuri. Ajosuorite kasvaa ja kustannustaso karkaa samalla, kun huoltovarmuus elintarvikkeiden, energiapuun ja ainespuun kuljetuksissa heikkenee. Selvityksen mukaan huoltovarmuudelle kriittisten kuljetusten kustannukset lähes kaksinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä, ellei vähäliikenteisten teiden ja niiden siltojen ylläpidosta ja korjauksista huolehdita.
Kokonaiskustannukset nousussa
Ainespuun kuljetuskustannukset uhkaavat selvityksen mukaan nousta nykytasosta 63 prosenttia, energiapuun 98 ja hakkeen sekä purun 59 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Ainoastaan turpeen kuljetuskustannusten arvioidaan pysyvän nykyisellään, mikä johtuu energiaturpeen käyttömäärän romahtamisesta.
Riittääkö rahat?
Valtion perusväyläpidon rahoituksella voidaan vaikuttaa vähäliikenteisen tieverkon kuntoon. Vuonna 2023 perusväyläpidon rahoitus on noin 665 miljoonaa euroa. Se vastaa 2010–luvun keskimääräistä rahoitusta reaalisesti. Liikenne 12 –suunnitelman mukaan perusväylänpidon rahoitustavoite on 730 miljoonaa euroa.
Kuljetussuoritteet kasvussa
Energiapuuta, polttopuuta, haketta ja purua kuljetettiin yhteensä 39 miljoonaa kilometriä vuonna 2019. Kuljetusten arvioidaan lisääntyvän 50 miljoonaan kilometriin.
Tukki- ja kuitupuuta kuljetettiin maanteillä 76 miljoonaa kilometriä vuonna 2019. Tuotannon kasvun ja tiestön kunnon heikkenemisen seurauksena kuljetusten määrän arvioidaan olevan 90 miljoonaa kilometriä vuonna 2025.
Metsäkonekuljetusten liikennesuorite oli 32 miljoonaa kilometriä vuonna 2019. Sen arvioidaan kasvavan 40 miljoonaan kilometriin vuonna 2025. Luvuista puuttuvat puukorjuuyritysten omalla kuorma-autokalustolla suorittamat siirtokuljetukset, jotka ovat niiden pääasiallinen toteutustapa.
Maatalouskuljetusten liikennesuorite oli 73 miljoonaa kilometriä vuonna 2019. Sen arvioidaan kasvavan 80 miljoonaan kilometriin vuonna 2025.
Mikä selvitys?
Selvityksen tilaajat esittävät, että perusväylänpidon määrärahoista kohdennettaisiin vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteiselle tieverkolle ja erityisesti painorajoitettujen siltojen korjauksiin.
Taloustutkimus selvitti vähäliikenteiselle tieverkolle kohdistuvien lisääntyvien kuljetusten vaikutuksia. Selvitys kattaa huoltovarmuuskriittisinä aloina paitsi energia- ja metsäteollisuuden myös elintarviketeollisuuden ja maatalouden. Selvityksen olivat tilanneet Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsäteollisuus ry, MTK ja Valio.
Tutustu selvitykseen: Leipää, lautaa ja lämpöä – Huoltovarmuudelle tärkeän vähäliikenteisen tieverkon kunto 2019–2025
